Taidegraafikko professori Viktor Kuuselan muistolle

 Viktor Kuusela syntyi 8.2.1925, Salmissa, Orusjärven kylässä. Hänen vanhempansa olivat  maanviljelijä Johannes Kuusela  ja Tatjana Kuusela, os. Ponkkonen. Hänen kotinsa oli aivan kirkon naapurina ja eräässä karjalankielisessä runossaan ”Karjalane Jumal” Viktor kertookin leppoisasta kylän elämästä. Viktor nukkui pois 4.huhtikuuta 2017 Helsingissä 92 vuoden ikäisenä. Siunauksen toimitti arkkipiispa Leo Rautalammin ortodoksisessa kirkossa. 

Karjalaisen maalaistalon pojasta taidegraafikoksi

Lieneekö sattumien tai kohtalokkaiden tapahtumien summaa, että Viktor Kuusela 21-vuotiaana nuorukaisena matkusti Rautalammilta Helsinkiin pyrkiäkseen Ateneumiin taidemaalarin oppiin.  Ilman sodassa saatua invaliditeettia asiat olisivat voineet mennä aivan toisin. Maanviljelijäperheen poika olisi ehkä jatkanut isänsä ammattia. Viktor oli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin ja ainoa poika kun hänen nuorempi veljensä hukkui 14-vuotiaana. Sota johti perheen kotipitäjästään Salmista kahdesti evakkomatkalle, joka päätyi lopulta Rautalammille. 

Mukanaan joitakin akvarelleja ja piirustuksia Kuusela saapui hänelle vielä outoon pääkaupunkiin.
Sattuma ohjasi hänet suoraan oikeaan paikkaan, kuvataiteilijoita kouluttavaan Taideakatemian kouluun Ateneum-rakennuksen toisessa kerroksessa, eikä samassa talossa toimivaan Taideteolisuus- keskuskouluun.  Kuuselan lahjat havaittiin heti ensimmäisellä yrittämällä ja hänet hyväksyttiin koeluokalle. Nuori mies tunsi itsensä oitis suureksi taiteilijaksi. Taidegrafiikka oli kuitenkin hänelle aivan uusi taiteenlaji. Sen opettajana oli Reino Harsti (1900 -1979) joka oli 30 luvulta lähtien keskittynyt grafiikan tekemiseen, viivasyövytys ja kuivaneula tekniikoineen.

Aukusti Tuhka (1895-1973) seurasi Harstia opettajana, innostaen tekniikan hyvään hallintaan.

Viktor Kuusela  suoritti Suomen Taideakatemian koulun 1946–1948 ja vielä 1951–1954.
Myöhemmin hän toimi itse myös opetustyössä samassa koulussa vuosina 1971-1980.
Professorin arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1985. Kuusela oli Suomen Taidegraafikoiden kunnia- jäsen, yhdistyksen johtokunnassa hän toimi v.1966–1971. Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsen Kuusela oli v.1967–1971, sekä Valtion kuvataidelautakunnan jäsenenä v.1975–1983.

Professori Kuuselan grafiikan tuotanto on hyvin laajaa ja myös poikkeuksellinen monipuolista, sekä hyvin korkeaa teknistä tasoa. Viktor aloitti realismi tyylillä ja päätyikin lopulta myös realismiin.
Väliin sitten mahtui monenlaista kautta tyyleineen ja ilmaisuineen. Hän itse jakoi tuotantonsa realistiseen, informalistiseen, romu-, fantasia- ja luonnonläheiseen kauteen.
Hänen taidenäyttelyitään on ollut ainakin kahdessakymmenessä maassa.

Viimeaikoina Viktor ei enää jaksanut tehdä taidegrafiikkaa, mutta hän alkoi kirjoittamaan lisää runoteoksiaan livvin karjalan kielellä. Kotona puhuttu karjalankieli oli hänelle hyvin rakas ja hän tahtoi jättää arvokasta perinnettä jälkipolville jaettavaksi. Kuuselan runoista on julkaistu jo kaksi kirjaa. Ensimmäinen teos on Miehen Elos ja toisen teoksen Runoloi julkaisi Karjalankielen Seura v.2015, jossa runojen lisäksi on lukuisia hänen taidegrafiikka töitänsä. Viktorin runoista on tehty myös ääni cd-levy Runoloi, jossa hänen sisaren tyttärensä Annikki Heiskanen, os. Kuusela on lukenut kaikki Viktorin runot karjalankielellä. 

Kuuselan elämätyön ja taiteen vaalimiseksi perustimme v.2015 hänen nimeään kantavan Professori Viktor Kuuselan taideyhdistys ry:n. Sen tarkoituksena on myös osaltaan auttaa karjalankielen elvyttämistä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Yhdistykseltä on saatavana mm. Runoloi teoksia, sekä joitakin Viktorin taidegrafiikkatöitä vedoksina. .